Est (Burkina Faso)
| Est | |
|---|---|
 Näkymä Tambargaan Kompiengan provinssissa. |
|
 Sijainti |
|
| Valtio | Burkina Faso |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Fada N’Gourma |
| Pinta-ala | 46 694 km² |
| Väkiluku (2006) | 1 212 284 |
Est on hallintoalue Burkina Fason itäosassa[1]. Sen pääkaupunki on Fada N’Gourma. Alueella on vuoden 2006 väestönlaskennan mukaan 1 212 284 asukasta. Sen pinta-ala on 46 694 neliökilometriä.[2]
Maantiede, ilmasto ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2001 perustettu alue käsittää 17 % Burkina Fason pinta-alasta. Se rajoittuu lännessä Centre-Estin ja Centre-Nordin ja pohjoisessa Sahelin alueisiin sekä idässä Nigeriin ja etelässä Beniniin ja Togoon.[1] Alue on pitkäaikaisen eroosion kuluttamaa puolitasankoa. Keskikorkeus on 400 metriä.[3] Vesistöjä ovat Pendjari, Sirba ja Tapoa. Pendjarin sivujoen Oualin varrella sijaitsee Kompiengan patoallas.[1]
Ilmasto on sudanilais-sahelilainen. Vuotuinen sademäärä on 900–1100 millimetriä. Sadekausi kestää toukokuusta syyskuuhun.[4].
Kasvillisuus on aroa, pensas- ja metsäsavannia ja galleriametsiä. Pinta-alasta yli kymmenesosa on luonnonsuojelualuetta. Alueella sijaitsevat muun muassa Arlyn kansallispuisto ja W-kansallispuisto.[4]
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueeseen kuuluu viisi provinssia, 27 departementtia, viisi kaupunkikuntaa, 22 maalaiskuntaa ja 765[5] tai 806 kylää[6]. Provinssit ovat Gnagna, Gourma, Komondjari, Kompienga ja Tapoa. Kaupunkeja ovat niiden keskuspaikat Bogandé, Diapaga, Fada N’Gourma, Gayéri ja Pama.[5]
Alueella asuu 8,6 % Burkina Fason väestöstä. Kaupunkiväestön osuus on 6,6 %, mikä on huomattavasti alle maan keskiarvon (22,7 %).[7]
Asukkaista kaksi kolmasosaa on gurmia. Lisäksi on moseja ja fulbeja.[6] Puhutuimmat kielet ovat gurma (66,1 %), moore (15,6 %) ja fulani (12,9 %)[8]. Muslimeja on 38,2 %, animisteja 30,7 %, katolisia 17,9 % ja protestantteja 11,2 %[9].
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väestöstä 93 % harjoittaa maanviljelyä ja karjanhoitoa. Muita elinkeinoja ovat kaupankäynti ja käsityöammatit.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Monographie de la region de l’Est ceped.org. 2009. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 28.6.2018.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Monographie, s. 27.
- ↑ La région de l’Est en chiffres insd.bf. 2011. Arkistoitu 15.12.2017. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Monographie, s. 25.
- ↑ a b Monographie, s. 26.
- ↑ a b Tableau de bord 2013 de la région de l’Est cns.bf. 2014. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ a b Enquête nationale sur l’accès des ménages aux ouvrages d’assainissement familial 2010: Monographie régionale Est eauburkina.org. 2011. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Monographie, s. 30.
- ↑ Monographie, s. 42.
- ↑ Monographie, s. 40.
- ↑ Monographie, s. 80.
